Vaarannan oman terveyteni työssäoppimisen vuoksi. Kaipaan niin paljon psykologikäyntejä. Kaipaan kaikkea mitä en voi saada. Tuntuu että hukun tähän kaikkeen. En pääse pakenemaan koska ongelmat ja ajatukset löytää mut aina mihin ikinä menenkin.

En tiedä mut mun mieli ei ole enää terve. En tiedä onko se koskaan ollutkaan. Kaipaisin apua.

Mutta mistä sitä saisin. Kukaan ei halua auttaa. Tai en halua kenenkään auttaa.

En jaksa kauaa. Tuntuu että vanhenen nopeammin ja oloni on psyykkisesti koko ajan huonompi.

Kauanko mun tarvitsee vielä esittää että olen iloinen ja että jaksan olla täällä? Kauanko?